Lehdistötiedote 7.1.2008

Suomen metsäteollisuudelle, erityisesti StoraEnsolle ja kaikille metsänomistajille Suomessa

Suomessa keitettiin sellua vuonna 2007 yhteensä 8.4 miljoonaa tonnia. Siitä 5.6 miljoonaa tonnia keitettiin ns. jatkuvatoimisissa keittimissä ja 2.8 miljoonaa tonnia eräkeittimissä. Sellutehtaat, joissa on eräkeittomenetelmä sijaitsevat Pietarsaaressa, Raumalla, Lappeenrannassa, Tainionkoskella, Uimaharjussa ja Kemijärvellä. Kasvavien metsien kannalta ajateltuna eräkeittotehtaat sijaitsevat ihanteellisesti ympäri maata.

Venäjän nostaessa puutulleja ja tuontiraaka-aineen hinnan kohotessa on lisäraaka-aineen saatavuus Suomesta noussut voimakkaasti esille. Eri tahot ovat esittäneet, että kotimaan puunhankintaa voidaan kestävästi lisätä 10-12 miljoonaa k-m3, jotkut ovat puhuneet jopa 20 miljoonan k-m3 lisähakkuista. Vuonna 2008 voidaan aikaisemmin Suomeen tuotu puu korvata kokonaan kotimaisella puunhankinnalla.

Suomen lisähakkuista vuonna 2008 on n. kolmannes ensi- tai toisen harvennuksen mäntykuitupuuta. Sellun keittoon käytettävän puun koko ja puusta tehtävän hakkeen palakoko pienenee myös hakkeen palakoon jakauma laajenee. Tämä aiheuttaa ongelmia ns. jatkuvatoimisissa keittimissä. Niissä sellun laatu huononee ja se vaikeuttaa sellutehtaiden perässä olevien paperikoneiden häiriötöntä ajoa. Eräkeittimissä lisääntyvä harvennuspuuhakkeen määrä ei aiheuta ongelmia, eikä sellun laatu näissä keittimissä huonone.

Mikäli StoraEnso pysyy järjettömässä suunnitelmassaan sulkea Kemijärven sellutehdas, missä on eräkeittomenetelmä, estää se tällä päätöksellään Pohjois-Suomen kuitupuun käytön lisäämisen, koska harvennuspuuhakkeen lisääntyvä käyttö Kemissä ja Oulussa on tehtaiden keittomenetelmän takia ongelmallista.

Suomessa on käytetty yhteisiä varoja valtavia summia metsien parantamiseen ja puun kasvun lisäämiseen 1950-luvulta alkaen. Koko kansakunnan kasvanut hyvinvointi on perustunut metsiin viime vuosituhannen lopulle saakka. Hyvin kasvavat metsät ovat edelleen tärkein luonnonvaramme. Vuosikymmenien valtavan ponnistuksen ansiosta metsämme kasvavat voimakkaasti ja korjattava puuvarantomme on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Aiheellisesti voi kysyä, millä oikeudella StoraEnso aikoo estää koko kansakunnalle tärkeän metsäomaisuuden hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla sulkemalla Kemijärven sellutehtaan. On silkkaa hurskastelua ja tietämätöntä itsevarmuutta puhua, että Kemijärven sellutehtaan tarvitsema puu käytetään yhtiön Kemin ja Oulun tehtailla. Lapin metsien lisääntyvää ensiharvennuspuuta ei keittomenetelmän takia voi käyttää näillä tehtailla. StoraEnson kohtalokkaasta päätöksestä kärsivät Kemijärven tehtaan henkilöstön lisäksi kaikki alueen metsänomistajat sekä kaikki Itä-Lapin asukkaat. Suurin menettäjä on Suomen valtio. Mitään myyntiboikotteja ei tarvita, koska StoraEnso ei yksinkertaisesti osta Lapin ensiharvennuspuuta, mikäli se sulkee Kemijärven sellutehtaan. Hyvin hoidetut ja voimakkaasti kasvavat metsät alkavat ränsistyä ja metsiin uhratut suunnattomat summat menevät hukkaan. Näin toimii sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta vastuustaan tarkka StoraEnso.

© Kemijärven massaliike 2008. Viimeisin päivitys:
19.5.2008 19:20:01. Powered by CMSimple. Kirjaudu sisään