Hukkuuko StoraEnson johto Kemijärven sellutehtaan jätevesijärveen?

StoraEnson johdon ilmoitus lopettaa Kemijärven sellutehtaan toiminta ensi kesänä järkytti varsinkin itälappilaisia mutta hyvin kannattavan tehtaan sulkemissuunnitelma ei jättänyt kylmäksi muitakaan ihmisiä. StoraEnso on tekemässä suomalaista talous- ja teollisuushistoriaa tällä järjettömällä suunnitelmalla. Perusteollisuuden tuotantolaitosten perustamiskustannukset ovat hyvin korkeita, eikä sellaisia laitoksia rakenneta vain lyhyeksi aikaa. Niiden toiminta jatkuu vuosikymmeniä, edellyttäen tietysti taloudellista kannattavuutta. Se puoli Kemijärven sellutehtaalla on kunnossa.

Kemijärven sellutehtaan sulkemissuunnitelma sisältää myös suuren ympäristösuojelullisen kysymyksen. Tehtaan toiminnan alusta asti vuoden 2006 syksyyn ja hetkittäin sen jälkeenkin käytössä ollut 80 hehtaarin jätevesijärvi on suunniteltu puhdistettavan uudella aktiivilietelaitoksella. Kyse ei ole pikkujutusta, koska jätevesijärvessä on 2,4 miljoonaa kuutiota jätevettä ja sen pohjassa on laskeutunutta sedimenttiä kenties saman verran.

Aktiivilietelaitoksen toiminta edellyttää sellutehtaan käymistä, koska sen laitteet on mitoitettu sillä tavalla. Aktiivilietelaitoksen toiminta tarvitsee toimivalta tehtaalta tulevaa lämpökuormaa ja riittävää biomassaa. Jätevesijärven veden puhdistaminen talvisin, ilman sellutehtaan käyntiä, tuntuu mahdottomalta. Talvisin jätevesijärvi jäätyy eikä biologinen toiminta onnistu kylmässä vedessä. Lisäksi aktiivilietelaitoksen lopputuote, bioliete, on voimassaolevan luvan mukaan hävitettävä toimivan tehtaan soodakattilassa. Biolietteen kuljettaminen vaikka Kemiin on ajatuksenakin järjetön.

Luonnollisesti StoraEnso on ilmoittanut puhdistavansa jätevesijärven mutta puhdistaminen ilman sellutehtaan käymistä saattaa vaatia hyvinkin suuria summia kenties kymmeniä miljoonia euroja. Mutta rahallahan ei StoraEnsolle ole väliä kuten yhtiön Amerikan seikkailut osoittavat.

Jätevesijärven pohjassa oleva pohjasedimentti on varmasti suuri ongelma. Kemijärven sellutehdas käytti sellun valkaisuprosessissa alkuaineklooria vuoteen 1993 saakka eli 28 vuotta. Pohjaan on muodostunut erilaisia vaarallisia klooriyhdisteitä ns. kloorattuja hiilivetyjä, joista muodostuu supermyrkkyjä. Näiden tarkasta määrästä ei kenelläkään ole tietoa. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan yhtiön on esitettävä suunnitelma jätevesijärven ennallistamisesta lähi aikoina.

Jos StoraEnso tavoitteli suunnitelmalla Kemijärven sellutehtaan sulkemista ns. vihreää korttia, saattoi käydä niin, että yhtiön johto kirjaimellisesti hukkui sellutehtaan jätevesijärveen. Luonnonsuojelijat ovat varmasti hyvin kiinnostuneita jätevesijärven todellisesta tilasta ja siitä miten asia hoidetaan.

Kaikissa neuvotteluissa, joita yhtiön korkeimman johdon kanssa on käyty, on voinut todeta kuinka kevein eväin ollaan liikkeellä. Toimitusjohtaja on saanut esikunnaltaan puutteellisia tai vajavaisia tietoja. Jos yhtiön johto tutustuisi asiaan perusteellisemmin, olisi tämä järjetön suunnitelma sulkea Kemijärven sellutehdas helppo perua.

Juha Pikkarainen

© Kemijärven massaliike 2008. Viimeisin päivitys:
19.5.2008 19:20:01. Powered by CMSimple. Kirjaudu sisään